"Siirtykäämme nyt tarkastelemaan käsityöyrittäjien arkea. Eivätkö monet näistä kiertotaloutta edistävistä alueista ole jo meidän selkärangassamme? Pienimuotoinen toiminta ei kurottele yltiöpäiseen kasvuun vaan toimii jalat maassa ja nöyrästi asiakkaita kuunnellen.
Monet käsityöyrittäjät toteuttavat palveluperiaatetta: mittatilausompelijat toimivat puhtaasti siltä pohjalta, mutta myös muut yrittäjät kuuntelevat asiakkaidensa tarpeita ja voivat muokata tuotteitaan niitä vastaaviksi. Yrittäjä, joka on kiinteästi yhteyksissä asiakkaisiinsa, pystyy toteuttamaan palveluperiaatetta helpommin kuin suurta tuotantomassaa tekevä ylikansallinen yritys. Yksi palvelumuodoista on myös oman tietotaidon jakaminen kollegoille joko neuvontana tai tuotantona.
 |
| Turkulainen Ateljee Agami suunnittelee ja valmistaa mittatilauksesta naisille asusteita arjesta juhlaan. Kuvan Paradiso-topit on tehty laadukkaista kangasnäytepaloista zero waste -tekniikalla. |
Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen on yleistynyt laajasti käsityöyrittäjien keskuudessa. Monet toteuttavat tuotantoaan pelkästään sen varassa, usealla se voi olla sivujuonteena tuotannossaan. Kun yritys kasvaa, voidaan panostaa myös uusiutuvan energian käyttöön.
Pienen yrityksen ei kannata tehdä huonoa – on valittava laadukkaat sekä asianmukaiset materiaalit ja työ on tehtävä ammattitaitoisesti ja hyvin. Tämä mahdollistaa tuotteelle pitkän käyttöiän. Tuotteiden pesu- ja hoito-ohjeet on laadittava huolella, jotta tuote pysyisi käyttökunnossa kauan. Korjausompelija pelastaa vaatteen käyttökuntoon vaihtamalla siihen vetoketjun tai keksimällä paikan palkeenkieleen. Monenlaisia muita huolto- ja korjaustapoja on mahdollista kehittää lisää.
Kun yritys toimii rajoitetuilla voimavara- ja talousresursseilla, pysyvät jalat tiukasti maan pinnalla. Riskit pysyvät pieninä ja tuhlaamiseen ei ole mahdollisuutta. Oma työpaikka pyritään säilyttämään ja yrittäjän velvollisuudet yhteiskunnalle hoitamaan. Eikö sekin ole erinomaista resurssitehokkuutta?
Kun teemme yhteenvetoa käsityöyrittäjyyden suhteesta kiertotalouteen ja sitä myötä kestävään kehitykseen, mitä voimme sanoa? Näyttää, että kiertotaloudella olisi enemmänkin oppimista meiltä kuin meillä siltä. Moni yrittäjä on toteuttanut sitä ruohonjuuritasolla ”tietämättään”."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti