Puumalalle mainosta uudella tuotesarjalla (Puumala-lehti)
Vanhat paikkakuntakohtaiset matkailumerkit ja -viirit ovat ilmestyneet uusiokäyttöön turkulaisen ateljeeompelimon painokangastuotteissa. Puumalat -tuotesarja käsittää laukkuja, kukkaroita, kännykänsuojia sekä sisustustyynyjä ja -tauluja, joihin on painettu eri paikkakuntien matkailumerkkien kopioita.
Koko Suomen kattava sarja on ristitty Puumalan mukaan Puumalat-tuotteiksi. Sarjaa on valtakunnallisesti markkinoitu Löydä oma Puumalasi iskulauseella.
Aiheesta lisää Puumala-lehdessä.
Koko Suomen kattava sarja on ristitty Puumalan mukaan Puumalat-tuotteiksi. Sarjaa on valtakunnallisesti markkinoitu Löydä oma Puumalasi iskulauseella.
Miksi viirit eivät kelpaa turisteille? (HS)
Turistit eivät niitä osta, mutta paikallisia voisi kiinnostaa...
Ostitko kesälomareissulta matkamuistoja? Tuskinpa ainakaan viirejä, sillä niitä ei myydä Suomessa enää juuri missään. Ne olivat suosittuja matkamuistoja 1950–1970-luvulla. Joka paikkakunnalla oli oma viiri, johon oli kuvattu omia ylpeydenaiheita ja maamerkkejä: hienoja luonnonmuodostelmia ja tunnettuja rakennuksia.
Viiri pantiin autoon, joko antenniin liehumaan tai sisälle niin, että se näkyi ikkunasta. Viirejä keräiltiin myös kotiin, seinälle.
Viirit kuuluvat aikaan, jolloin matkailtiin vähemmän ja yleensä vain kotimaassa. Autoilu yleistyi, mutta matkat etenivät hitaasti ja reissun varrella yövyttiin pienilläkin paikkakunnilla.
Kun alettiin reissata paljon ja lentää ulkomaillekin, viirit jäivät. Tilalle tulivat jääkaappimagneetit. Niidenkin suosio hiipuu. Miksi?
Matkailu on aina uuden ja eksoottisen löytämistä. Sen avulla nostetaan omaa statusta. Viirit, hihamerkit ja autotyynyt olivat aikoinaan näyttämisen väline, samoin magneetit. Kun jokin asia sitten yleistyy, se menettää erottelukykynsä, selittää professoriSoile Veijola Lapin yliopistosta. Hänen alaansa on turismin tutkimus.
Nyt turisti käyttää muita "symbolisia hihamerkkejä" statuksen hakemiseen. Kuten valokuvia, jotka jakaa netissä matkan aikana.
Silti viiritkin voidaan löytää vielä uudelleen, lupaa Veijola
Viirit menivät hitaasti kaupaksi. Vain kotimaiset turistit ostivat, heistäkin vain harvat, ja kotimaisten turistien osuus liikevaihdosta on napapiirillä vain kolme prosenttia.
Suosituin matkamuisto on nykyään kännykällä myymälässä otettu valokuva, sanoo Hoikka. Kuva riittää, ei osteta mitään. Kun tuhat ihmistä ottaa kaupassa selfien Lappi-lippis päässään, ei hattua enää voi myydä uutena, sanoo kauppias. Heillä valokuvaus onkin kielletty.
Hihamerkkejä ostavat yhä motoristit, joille napapiirin ylitys on tärkeä etappi. Autoon liimattavien tarrojen kauppa väheni, kun moni alkoi käyttää lomalla vuokra-autoa.
Eikä hihamerkkien keräämisessä anorakkiin ole ideaa, jos uusi takki ostetaan joka vuosi.
Nyt voidaan paikkakunnan kuvat painaa hiirimattoon. Magneetissa pelkkä nimi riittää. Pienuus on etu: magneetteja voi kerätä, vaikka matkustaisi paljonkin – jääkaapin ovissa ja kyljissä riittää tilaa. Ne ovat niin halpoja, että lapsetkin ostavat niitä tuliaisiksi kavereilleen.
Jääkaappimagneetit olivat pitkään suosituin matkamuisto. Nyt rojua on liikaa. Suomalaiset ostavat tuliaisiksi käyttötavaroita, kuten paikallista sampoota ja saippuaa – sellaista mikä ei täytä taloa, kertoo Minna Saarelainen, joka pitää Saga Story -myymälää Kolilla.
Viimeiset viirit hän myi Kolilla 1990-luvulla. Niitä kysyvät jotkut harvat yli 65-vuotiaat matkaajat.
Ehkä turistit ovat viireille nyt väärä kohderyhmä?
Uusi kiinnostus viirejä kohtaan nousee kulttuurimme hipsteröitymisestä, sanoo professori Veijola. Arvostetaan uutta tekniikkaa, mutta vanhan ajan estetiikkaa, tunnetaan globaalia vastuuta: paikallisuus ja kotiseuturakkaus ovat tärkeitä. Ja hitailu.
Viireistä on jo tehty bikinejä ja läppärinkansia. Puumala-tuotesarjassa aito, nostalginen viiri yhdistyy italialaiseen villakankaaseen.
Viirejä voivat ruveta kaipaamaan myös paikalliset asukkaat, eivät vain turistit, uskoo Veijola. Kun kuntia yhdistetään ja paikannimiä katoaa, vanhat viirit tulevat tärkeiksi. Ne voivat olla kuin taistelulippuja riistoa vastaan.
Markkinahumua ekoillen (Aamuset)
AAMUSET ELÄMÄ & TYYLI s. 10 Keskiviikko 15. toukokuuta 2013
MARKKINAHUMUA EKOILLEN
"EKODESIGN-MARKKINAT valtaavat Vimman sunnuntaina 19. toukokuuta kello 12–18. Myynnissä on muotoilutuotteita, vaatteita, asusteita, sisustustavaroita, kauneus- sekä hyvinvointituotteita ja -palveluita. Lisäksi tapahtumassa on myös työpajoja ja esityksiä. Markkinat ovat osa 15. toukokuuta alkava Turku Design -festivaalia. Tapahtuman järjestämisestä vastaavat Ateljee Agami ja naisyrittäjien verkosto Six Greens."
Ekologista designia Vimmassa (Turkulainen)
KULTTUURI keskiviikko 15. toukokuuta s.23 ja PAIKALLISET http://www.turkulainen.fi/artikkeli/236995-ekologista-designia-vimmassa maanantai 13. toukokuuta 2013
"Ekodesign-markkinat järjestetään toista kertaa sunnuntaina 19. toukokuuta kello 12–18 Vimmassa. Markkinat esittelee ekodesignia; muotoilua, laadukkaita vaatteita, asusteita, sisustus-, kauneus- ja hyvä olo-tuotteita sekä palveluja. Mukana ovat muun muassa AIDOLA, Ateljee Agami, EloQ, Keramiikka Matami, Mary A. Jalava, Remake Ekodesign ja THINK TODAY.
Muutakin ohjelmaa on luvassa, kuten DIY ekoDESIGN- työpaja kello 12–18, Sketch Together –esitys kello 13–15 ja Kukka rintaan –workshop kello 15.30–16.30.
Tapahtuman järjestämisestä vastaa turkulainen Ateljee Agami/Six Greens. Tapahtuma on osa Turku Design Festivalia, joka järjestetään kolmatta kertaa 15.–21.5."
"Ekodesign-markkinat järjestetään toista kertaa sunnuntaina 19. toukokuuta kello 12–18 Vimmassa. Markkinat esittelee ekodesignia; muotoilua, laadukkaita vaatteita, asusteita, sisustus-, kauneus- ja hyvä olo-tuotteita sekä palveluja. Mukana ovat muun muassa AIDOLA, Ateljee Agami, EloQ, Keramiikka Matami, Mary A. Jalava, Remake Ekodesign ja THINK TODAY.
Muutakin ohjelmaa on luvassa, kuten DIY ekoDESIGN- työpaja kello 12–18, Sketch Together –esitys kello 13–15 ja Kukka rintaan –workshop kello 15.30–16.30.
Tapahtuman järjestämisestä vastaa turkulainen Ateljee Agami/Six Greens. Tapahtuma on osa Turku Design Festivalia, joka järjestetään kolmatta kertaa 15.–21.5."
Turun Sanomat TYYLI 6.12.2012
HEIDI PYHÄLAHTI
Lähde: http://www.ts.fi/teemat/tyyli/423544/Sarista+uniikiksi+juhlapuvuksi+ja+viela+cocktailkotelomekoksi
 |
Harriet Nikus tekee viimeisiä korjauksia sarista valmistettuun juhlaleninkiin.
TS kuva: Shoja Lak.
|
Ateljee Agamin Harriet Nikus kiinnittää viimeisiä nuppineuloja Ansa Ervastin yllä olevaan lähes valmiiseen juhlaleninkiin. Kaunis, paksua silkkiä oleva vaate on uniikki kangasta myöten, sillä turkulainen Ervasti on hankkinut kankaan työmatkalta Intiasta. Eikä minkä tahansa kankaan, vaan sarin.
Sari on usein näyttävästi kuvioitu, niin tämäkin. Kuparin, kullan ja hopean sävyissä hehkuva ornamenttityyppinen kuviointi kokomustalla pohjalla on jaettu tyypillisen sarin tapaan päätyihin, reunoihin ja kenttään. Pitkulaisen, suoralinjaisesti kuvioidun vaatteen muuttaminen länsimaiseksi juhlaleningiksi vaatiikin mittailua ja tarkkaa silmää.
– Olin 2010 työmatkalla Intiassa ja halusin ostaa matkamuistoksi kotiin laadukasta intialaista silkkiä. En ajatellut ostaa saria, sillä eihän suomalaisella ole sellaiselle mitään käyttöä, näin luulin. Mutta niin vain kävi, että intialaisen mieskollegani myötävaikutuksella kävelin eräänä iltana Etelä-Intiassa Bangaloressa ulos kaupasta sari mukanani, nauraa Ervasti.
– Hillitsin sentään itseni värimaailmaa valitessa ja otin tällaisen tumman ja hillityn sarin. Kerroin kaupassa, että aion teettää siitä juhlaleningin länsimaiseen tyyliin, eikä sitä paheksuttu.
Ansa Ervasti päätyi teettämään leninkinsä Harriet Nikuksen Ateljee Agamissa. Vuosien varrella lehdistä leikattujen unelmaleninkien kuvien ja keskustelun myötä päädyttiin sirolle Ervastille sopivaan tyttömäiseen mutta juhlavaan malliin.
Ervasti kertoo, että ainakin vuonna 2010 kuusimetrinen, paksu silkkisari maksoi noin 130 euroa, mikä on vain murto-osa siitä, mitä noin laadukas materiaali maksaisi Euroopassa.
– Tähän leninkiin yksityiskohtineen käytin kangasta noin neljä metriä, joten pari metriä jäi vielä yli. Olemme jo jutelleet Ansan kanssa, että tekisin siitä vielä cocktailhenkisen kotelomekon, Harriet Nikus lisää.
Silkkikankaat ovat kannattava tuliainen myös esimerkiksi Kiinasta (erityisesti Suzhousta), Dubaista, Thaimaasta ja Vietnamista.
 |
| Ansa Ervastin ostamassa sarissa on näyttävä, mutta sävyiltään hillitty kuosi. TS kuva: Shoja Lak. |
Joulumarkkinoiden aika
21.11.2012 16:22, Heidi Pyhälahti
Ekologisten vaate- ja korualan pienyrittäjien kollektiivi Six Greens järjestää ensimmäistä kertaa Xmas25-joulumyyjäiset ensi sunnuntaina 25.11. klo 12–18 Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa. Jouluinen tapahtuma esittelee ekodesignia, kauneus-, hyvä olo- ja sisustustuotteita, vaatteita ja asusteita sekä vintagea. Tapahtuma on avoinna yleisölle klo 12–18. Kahdentoista yrittäjän joukossa ovat muun muassa Ateljee Agami, Evergreen Garderobi, Koruharakka, Organic You ja VintagEija’s.
Six Greens on Ateljee Agamin siskosten Anette ja Harriet Nikuksen ideasta versonnut idea turkulaisten naisyrittäjien verkostosta, joka tuottaa ja järjestää ekologisuuteen, eettisyyteen, kestävään kuluttamiseen ja kehitykseen liittyviä tapahtumia, muun muassa ekodesign-myyntitapahtumia ja muotinäytöksiä sekä jakaa informaatiota näistä teemoista.
Samana viikonloppuna 24.–25. marraskuuta starttaavat monet muutkin joulumarkkinat ja -myyjäiset... blogit.ts.fi/tyylissimo/2012/11/21/joulumarkkinoiden-aika/
Turku Design Festivalin tärpit
City valitsi Turku Design Festivalin kiinnostavimmat tapahtumat, tyypit ja tuotteet.
http://www.city.fi/artikkeli/Turku+Design+Festivalin+t%E4rpit/4677/
Tärpit
Tavara
Atelje Agamin Puumala-sarja sisältää vanhoista viireistä ja kangasmerkeistä tehtyjä kukkaroita, laukkuja ja tyynyjä, joita saa myös tilata haluamansa paikkakunnan nimellä varustettuna. Kuntaliitoskylistä saapuneiden must-hankinta.
Atelje Agamin Puumala-sarja sisältää vanhoista viireistä ja kangasmerkeistä tehtyjä kukkaroita, laukkuja ja tyynyjä, joita saa myös tilata haluamansa paikkakunnan nimellä varustettuna. Kuntaliitoskylistä saapuneiden must-hankinta.
Turku paljastaa muotonsa
TYYLI | Turun Sanomat 3.5.2012
TYYLI | Turun Sanomat 3.5.2012
http://www.ts.fi/teemat/tyyli/341375/Turku+paljastaa+muotonsa
Toista kertaa järjestettävä Turku design festival on syntynyt eri muotoilualan toimijoiden yhteistyönä ja se pitää sisällään seminaareja, näyttelyitä, klubeja, markkinoita ja paljon muita tapahtumia. Festivaali on yksi turkulaisten suunnittelijoiden aktiivisen verkostoitumisen ja yhteistyön hedelmistä. Monet nuoret turkulaissuunnittelijat, jotka muutenkin ovat mukana erilaisissa yhteistyöprojekteissa, ovat mukana tässäkin.Lauantain festivaalipäivän ehdottomia tärppejä ovat Vimmassa järjestettävät ekodesignmarkkinat sekä Hansatorilla järjestettävät Turku design festival -myyjäiset. Ekodesignmarkkinoilla on myynnissä paikallisten yrittäjien eettisiä ja ekologisia vaatteita, asusteita ja sisustus- sekä kauneustuotteita. Vimmassa on myös kierrätysaiheisia työpajoja. Tapahtuman järjestää turkulaisten naisyrittäjien verkosto Six Greens, jossa ovat mukana Ateljee Agami & Butik, Evergreen Garderobi ja Nuttu-Liina, joka tekee lastenvaatteita pääosin kierrätetyistä luonnonmateriaaleista.
Aamuset maaliskuu 2011:
Pikkujoulumekon päivitetty juhla
TYYLI | Turun Sanomat 4.11.2010http://www.ts.fi/teemat/tyyli/171459/Pikkujoulumekon+paivitetty+juhla
– Materiaalin on oltava mahdollisimman hyvä, että sitä kannattaisi lähteä työstämään. Joskus halpaketjujen vaatteet eivät kestä osiin purkamista, koska kangas menee muodottomaksi, Ateljee Agami & Butikin Harriet Nikus muistuttaa.
Mittatilauksena muodistetun mekon etuja ovat sen täydellinen istuvuus sekä uniikkius. Harva nainen nimittäin ilahtuu siitä, että glögitarjottimen äärelle viereen parkkeeraa täsmälleen samanlaiseen asuun pukeutunut leidi. Vaikka ketjuliikkeiden tarjousrekeistä juhlamekko voi irrota edullisemmin, muodistamalla saa juuri sitä, mitä haluaa.
– Muodistaminen tulee joka tapauksessa huomattavasti edullisemmaksi kuin kokonaan uuden asun teettäminen, mutta tietysti hinta riippuu aina työmäärästä, Nikus arvioi.
 |
Pitkähihaisesta mekosta kuoriutui Ateljee Agamin Harriet Nikuksen käsissä 1920-lukua henkivä pikkumekko. Ylijääneestä kankaasta ommeltiin sormiin kiinnittyvä shaali. Helmikoristeisen pääntien epäsymmetrisyys tuo pikkumustaan ilmettä. Pääntie kaartuu hauskana yksityiskohtana myös selkäpuolelle. Mallina Anette Nikus.  |
Nuoret designerit saman katon alla
ASUMINEN | Turun Sanomat 12.9.2010http://www.ts.fi/teemat/koti+ja+asuminen/159105/Nuoret+designerit++saman+katon+alla
Brinkkalaan mahtuu myyntipöytiä reilulle 20 yritykselle. Yksi mukana olevista nuorista yrittäjistä on designompelimo Ateljee Agami & Butik, joka on erikoistunut naisten asuihin, asusteisiin ja erilaisiin painokangastuotteisiin.
– Teeman mukaisesti viemme markkinoille lähinnä kotiin liittyviä painokangastuotteita, esimerkiksi keittiö- ja käyttötekstiilejä kaikissa sateenkaaren väreissä. Valmistelut markkinoita varten alkoivat jo kesällä, kun aloimme miettimään ja toteuttamaan sopivaa tuotevalikoimaa, suunnittelija ja yrittäjä Harriet Nikus kertoo.
Hjortenin talon yrittäjänaiset saavat toisistaan virtaa
TALOUS | Turun Sanomat 8.3.2007
Kaskenkadulla Hjortenin talon edessä on vuodenaikaan nähden erikoinen näky: ruukkukasvit, vaaleanpunaiset tuolit ja pöydät koristavat katutasossa sijaitsevien liikkeiden edustoja.
Ikkunoiden takana työskentelee joukko naisia, joita yhdistää paitsi liikkeiden sijainti myös työskentely luovalla alalla. Ja se, että kaikki ovat naisia. Vierekkäisissä liiketiloissa toimii designtoimisto, arkkitehtitoimisto, kampaamo ja ompelimo.
- Yrittäjät verkostoituvat helposti saman alan ihmisten kanssa, mutta ei siitä ole välttämättä mitään hyötyä. Eri aloista oppiminen antaa uutta näkökulmaa ja virkistää, toteavat arkkitehtitoimisto Sabelströmiä vetävä Pia Sabelström ja Designtoimisto Creamenten Tiina Källi.
Naapuriyrittäjien yhteistyö muodostuu keskinäisestä yhteydenpidosta ja ajatustenvaihdosta. Yhteiset pikkujoulutkin on jo kerran vietetty. Toisinaan asiakkaita ohjataan naapuriin muiden palveluiden pariin.
- Osa hyvää asiakaspalvelua on, että osaa tarvittaessa neuvoa asiakas eteenpäin, Källi toteaa.
Kampaamo Mechen Minna Moisio toteaakin, että juuri puskaradio on paras markkinointiväylä.
Tänään yrittäjät viettävät naistenpäivän kunniaksi avointen ovien päivää. Ideana on elävöittää kaupunkikuvaa pienimuotoisella tempauksella, jossa tarjoillaan esimerkiksi vaahtokarkkeja ja tietoa yrityksestä ohikulkijoille.
- Meiltä saa tulla kysymään vinkkejä ja tutustumaan yritysten toimintaan. Kerromme mielellämme, mitä kukin tekee ja mitä palveluita on tarjolla, yrittäjät toteavat.
Design-viikko ensi kesänä
Kaskenkadun yrittäjänaisten yhteistyö ei jää vain naistenpäivän tempaukseen. Ensi kesänä Creamente järjestää Turku Design Week -tapahtuman, jonka järjestelyissä mukana on myös Sabelström.
Tarkoituksena on nostaa esiin Turun seudun designalan yrityksiä esimerkiksi muotoilun, sisustussuunnittelun, arkkitehtuurin ja vaatesuunnittelun aloilta.
Design-viikolla järjestetään tapahtumia, joissa yritykset esittelevät osaamistaan ja designseminaari, joka järjestetään Eurooppalaisen yrittäjyyden päivän yhteydessä.
Me valitsimme kuvan puvun Gianni Versacen muotinäytöksestä ja kävimme kysymässä turkulaisilta ompelijoilta kuinka onnistuu luomuksen valmistaminen, jollaista ei varmasti löydy Suomesta ja johon ei kaikilla kadun tallaajilla edes olisi kaupasta ostettuna varaa. Kuvan puvun hinta-arvio on 5000 euroa.
- Ei tämä ole mahdoton tehdä, kun kerran joku on tällaisen jo tehnyt. Mulla on sellainen periaate, että jos jotain on tehty, pystyn silloin minäkin siihen, Ateljee Agamin Harriet Nikus toteaa. |
| – Koska kuvasta näkee vain osan pukua, joutuu lopun suunnittelemaan itse, Harriet Nikus kertoo. |
Lue miten artikkeli jatkuu:
http://www.ts.fi/teemat/tyyli/1074031526/Ompelija+tekee+vaatteen+kuvasta
Resepti tarjottimen mukaan
Nuoren emännän keittiöopas vuodelta 1945 neuvoo punajuurisopan valmistajaa leikkaamaan kypsennetyt punajuuret ohuiksi suikaleiksi ja kiehauttamaan ne voissa.
Lopun reseptistä saa mukaansa, kun ostaa Harriet ja Anette Nikusin valmistaman Soppa-tarjottimen tai patalapun - tai molemmat.
Soppa-sarjan tuotteiden printtikuviossa on, tietenkin, soppakulhoa kantava naishahmo.
- Mallissa on vaikutteita vanhoista ajoista, inspiraatiota on haettu 1930-luvulta, kertoo Harriet Nikus.
Lue miten artikkeli jatkuu: http://www.ts.fi/teemat/koti+ja+asuminen/1074057981/Resepti+tarjottimen+mukaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti