Äidin neuvot kultaiset

1. Luotto-ompelija on naisen paras ystävä. Jos haluat persoonallisia, hyvin istuvia ja aikaa kestäviä vaatteita, älä ihmeessä mene massaliikkeisiin. Pahoitat lähinnä mielesi, kun vääristä kohdista kiristää ja puristaa (ja joka toisella on sama vaate yllä).

Lähde: http://turuntilda.blogspot.fi/2014/01/aidin-neuvot-kultaiset.html

Kierrätyskeijujen vuosi

"Sen sijaan kirpputori-, vintage-, ja second hand-ostoksia saa tehdä, samoin kierrätysmateriaaleista tehtyjen vaatteiden hankkiminen tai kierrätysmateriaalista tekeminen ja teettäminen on kierrätyskeijuajatuksen mukaista.

 

Saatan myös teetättää vuoden aikana muutaman vaatteen ihan uudesta kankaasta ompelijalla, sillä haluan muistuttaa ihmisiä suomalaisen pienyrittäjyyden tukemisesta enkä omista ennestään kankaita."

 

Lue lisää lähteestä: http://turuntilda.blogspot.fi/2014/01/kierratyskeijujen-vuosi.htm

Mäen Huopaa ja Lankaa Jämsässä

Mäen Huopaa ja Lankaa on yksi Puumalat-tuotteiden jälleenmyyjistä. 

Mäen Huopaa ja Lankaa, Koskentie 1, Jämsä  www.huopaajalankaa.net/
- Puumalat-tuotteet:  Jämsä, Jämsään liitetyt, Jämsän naapuri kunnat ja Keski-Suomi kukkarot, olkalaukut ja tyynynpäälliset  
Katso: https://www.facebook.com/Puumalat/Jämsä

Käsityöliike ja Jämsän Patalahdella toimineen 2ndRound-lahjatavaraliikkeen liiketoiminnat yhdessä Jämsän keskustassa:
- langat
- käsityötarvikkeet
- huopatuotteet
- suomalaisten käsityöläisten yksilölliset lahjatavarat.

Yhteystiedot:
Mäen Huopaa ja Lankaa 2ndRound
Koskentie 1, 42100 Jämsä
puh. 040 775 0400
tiina(at)huopaajalankaa.net

Aukioloajat:
ma-pe      10-17
la             10-14

Jämsäläinen huopatossuteollisuus

"Huovutustaito alkoi tulla Venäjältä Suomeen 1800-luvun lopulla, ja taito omaksuttiin myös Jämsässä. Jämsän seudulle syntyi huomattava huopateollisuuden keskittymä, ja Partalan kylässä oli parhaimmillaan jopa kymmenen pientä huopatehdasta. Huopatossutehtailu omaksuttiin myös Koskenpäällä varhaisessa vaiheessa. Vuonna 1921 perustettu Alex Lahtisen karstaamo ja huopatossuliike on nykyään Suomen vanhin huopatossutehdas. 1990-luvulla huopa nousi muotimateriaaliksi, josta valmistetaan esimerkiksi koriste-esineitä, vaatteita ja asusteita, hattuja sekä koruja. Petäjävedelle perustettu käsi- ja taideteollisuusoppilaitos
tarjoaa myös huopa-alan koulutusta."

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms%C3%A4

Puumalat-tuotteet ja Jämsä Keski-Suomessa

  

Jämsä
vaakuna	sijainti
www.jamsa.fi
Sijainti	61°51′50″N, 25°11′25″E
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Jämsän seutukunta
Perustettu	1866
– kauppalaksi	1969
– kaupungiksi	1977
Kuntaliitokset	Kuorevesi (2001) Längelmäki (2007, osa) Jämsänkoski (2009)
Kokonaispinta-ala	1 823,91 km² 54:nneksi suurin 2013 [1]
– maa	1 571,32 km²
– sisävesi	252,59 km²
Väkiluku	22 211 45:nneksi suurin 31.8.2013 [2]
– väestötiheys	14,14 as/km² (31.8.2013

 
"Kuoreveden kunta liitettiin Jämsään 2001. Vuoden 2007 alusta liitettiin Pirkanmaan maakuntaan kuuluvan Längelmäen itäiset osat Jämsään ja läntiset osat Oriveden kaupunkiin. Jämsään liitetyllä alueella asui noin 2/3 Längelmäen asukkaista."



"Kuntaliitokset jatkuivat vuonna 2009, jolloin Jämsä ja Jämsänkoski liittyivät yhteen. Jämsänkoskeen oli vuoden 1969 alussa liitetty Koskenpään kunta. Uuden kaupungin nimeksi tuli Jämsä ja vaakunaksi Jämsänkosken vaakuna."

    

Jämsän vaakuna vuoden 2008 loppuun asti.

Jämsänkoski

"Jämsänkoski on Jämsän toiseksi suurin taajama. Jämsänkosken teollinen kehitys alkoi jo 1800-luvulla ja se kehittyi omaksi taajamakseen. Jämsänkoski oli pitkään rakenteellisesti tehdasyhdyskunta. Jämsänkoski sijaitsee Jämsän pohjoispuolella, niin ikään Jämsänjoen varrella. Jämsänjoen kosket ovat antaneet osaltaan mahdollisuuden vesivoiman valjastamiselle teollisuuskäyttöön. Jyväskylän rata kulkee Jämsänkosken kautta, mutta varsinainen asema on Seppolassa. Myös Jämsänkoskella on linja-autoasema."

Jämsänkosken paperitehdas

"Jämsänkoski Oy perustettiin vuonna 1887 harjoittamaan metsäteollisuutta. Jämsänkoski Oy koostui sulfiittiselluloosa- ja paperitehtaasta sekä sahalaitoksesta. Vuonna 1920 tehdas liittyi osaksi Yhtyneitä Paperitehtaita, johon siis Jämsänkoski Oy fuusioitiin. Samalla Jämsänkoski oli kehittynyt omaksi yhdyskunnakseen ja se sai kauppalan aseman vuonna 1926. Jämsänkoski toimi myös vähän aikaa Yhtyneiden Paperitehtaiden keskuspaikkana 1940-luvulla kenraali Juuso Waldenin johtoaikana kunnes keskuskonttorin toiminta siirrettiin yhtiön suurimmalle paperitehtaalle, Valkeakosken Tervasaareen. Jämsänkosken tehdas on Kaipolan tehdasta suurempi, jossa on neljä toiminnassa olevaa paperikonetta. Tehtaan vuosittainen kapasiteetti on 880 000 tonnia. Jämsänkosken tehdas valmistaa päällystämätöntä aikakauslehtipaperia sekä tarra- ja pakkauspaperia. Vuonna 2002 Jämsänkoskelle perustettiin biovoimalaitos."

Kaipola

"Kaipola on Jämsän eteläisin taajama. Kaipola on alun perin ollut pieni maalaiskylä Jämsänjoen suulla. Teollinen kehitys sai alkunsa vuonna 1952 kun sinne perustettiin Kaipolan paperitehdas. Kaipola kehittyi pieneksi yhdyskunnaksi, jolla on vieläkin omat palvelunsa. Kaipola sijaitsee Olkkolanlahden pohjukassa, Vanhan Nelostien itäpuolella. Kaipolan kehityksessä on näkynyt vahvasti Yhtyneet Paperitehtaat. Katunimistö on valikoitunut muiden tehdaspaikkakuntien mukaan, Valkeakoskentie, Simpeleentie ja Jämsänkoskenkatu."

Kaipolan paperitehdas

"Kaipolan paperitehdas perustettiin Jämsänjoen suulle Yhtyneiden Paperitehtaiden toimesta koska yhtiön piti paikata Myllykosken tehtaan menetys uudella tehtaalla. 1952 Kaipolan kylään perustettu paperitehdas valmistaa nykyisin LWC-, sanomalehti- ja luettelopaperia. Ennen Helsingin Sanomatkin painettiin Kaipolan paperille, nykyisistä lehdistä kotimaista Kaipolan paperia käyttää Maaseudun Tulevaisuus, jonka liitteet taas valmistetaan Anjalan paperitehtaalla Kouvolan Inkeroisissa. Kaipolan paperitehtaalla on kolme toiminnassa olevaa paperikonetta, joiden vuosittainen tuotanto on yli 700 000 tonnia. Kaipolassa sijaitsee myös Suomen suurin siistaamo ja oma höyryvoimalaitos. Kaipolasta kehittyi 1950-luvulla tehtaan ansiosta oma pieni yhdyskuntansa."

Halli / Kuorevesi

"Halli on pienehkö taajama läntisessä Jämsässä, vanhan Kuoreveden alueella. Halli on keskeinen paikka Suomen Ilmavoimille, siellä sijaitsee kenttä ja harjoitusalue. Hallin lentokoneteollisuus alkoi kun Veljekset Karhumäki Oy perustettiin. Nykyään Hallissa lentokoneteollisuutta harjoittaa Patria. Hallissa on myös lentoasema."

Kuoreveden Hallin lentokonetehdas

"Paperiteollisuuden lisäksi Jämsässä on myös lentokoneteollisuutta, jota harjoittaa Patria Kuoreveden Hallissa, jossa on myös Ilmavoimien Teknillinen Koulu. Jämsä on ainoa kunta Suomessa, jossa on vielä lentokoneteollisuutta."

Koskenpää

"Koskenpää on pieni kylätaajama Jämsän pohjoispuolella. Koskenpää sijaitsee Kankarisveden rannalla. Koskenpään teollisuuskehitys alkoi 1800-luvulla huopatossuteollisuuden ja tervanpolton myötä. Kehitys jäi kuitenkin varsin pieneksi Jämsänkoskeen verrattuna. Koskenpäällä on oma kirkko, kauppa ja palvelut."

Länkipohja

"Länkipohja on pieni taajama Oriveden rajalla. Se on vanha Längelmäen keskus. Kylä sijaitsee Säkkijärven rannalla, Valtatie 9:n varrella. Länkipohja on melko mäkistä aluetta, lähellä sijaitsee Längelmävesi sekä Isojärven kansallispuisto."



Jämsän naapurikuntia ovat Juupajoki, Jyväskylä, Keuruu, Kuhmoinen, Luhanka, Mänttä-Vilppula, Orivesi ja Petäjävesi.
Jämsän lähikunnat:

• Kuhmoinen 39 km

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms%C3%A4

Yksi Puumalat-tuotteidemme jälleenmyyjistä on Mäen Huopaa ja Lankaa Jämsässä.

Hopeapeili: "Paraisilla"

"Kulkijoita riitti iltapäivän puolella enemmänkin, sillä suntin toisella puolen Vanhalla Malmilla oli joulumarkkinat. Niitä ennen me turistit kävimme tietysti Paraisten kahdella kirppiksellä, jotka sijaitsevat mukavasti melkein toistensa vieressä. Kummempia löytöjä ei tullut, mutta muutaman tunnin matka virkistää mieltä!

Retrohenkinen olisi löytänyt lahjoja vaikka vanhoilla matkamuistoviireillä ja -merkeillä koristelluista tekstiileistä tai puuleluista, joista erityisen viehättävä oli lossi."



Lähde: http://hopeapeili.blogspot.fi/2013/12/paraisilla.html

Kommetteja:


Rhia: Hauska idea hyödyntää noita matkamuistoviirejä ja merkkejä.

Elina: Parainen on kiva, ihan oikea kaupunki, vaikka onkin pikkuinen. Viiri- ja merkkijuttuja tehdään Puumalat-tuotemerkillä, tarkistin myöhemmin. https://www.facebook.com/Puumalat

Tilasin itselleni niiden Turun Retromyyjäisten (ei ehkä ihan oikea nimi, en muista oikeaa) jälkeen laukun Lappeenranta viirillä. Se on tosi hieno ja piristää tätä mälsää lumetonta talvea joka päivä kun käytän sitä. Ystäväni kutsuu näitä "yliolan pikkulaukkuja" mielenterveyspussukoiksi - ei tarvitse huolehtia omaisuudestaan, kulkee aina mukana. �� Tämä pussukka on just sellainen. 

T.Anu

Muotimissio: "ASM:n Nykyaikaisilla joulumarkkinoilla"

"Hieman epäsosiaalisesta olotilasta huolimatta kunnostauduin jopa jututtamalla muutamia myyjiä ja napsimalla kuvia. Valitsin tänne esiteltäväksi muutamia kivoja, innovatiivisia ja kierrätyshenkisiä tuotteita."



Ateljee Agami tuunaa vanhoista kankaisista paikkakuntamerkeistä ja -viireistä koristuksia erikokoisiin pussukoihin ym. tuotteisiin.

Lähde: http://muotimissio.blogspot.fi/2011/11/wet-skies-wet-streets-and-wet-eyes.html

Elämänlankaa etsimässä: "Iloinen sunnuntai"

"Tänään heräsin intoa puhkuen. Olin jo kymmeneltä valmis lähtemään, vaikka Aura Street market alkaisi vasta tunnin päästä...


Ateljee agami on Kaskenkadulla sijaitseva pukuompelimo.

Pukuja enemmän ihastuin kuitenkin erilaisiin kukkaroihin ja pussukoihin, joihin oli ommeltu eri kaupunkien merkkejä. Ja löytyihän sieltä Iisalmikin :)"

Lähde: http://fuksianpunainenlanka.blogspot.fi/2012/09/iloinen-sunnuntai.html