Six Greens: Puumalat-tuotteet ja Jämsä Keski-Suomessa

Jämsä

vaakuna	sijainti
www.jamsa.fi
Sijainti	61°51′50″N, 25°11′25″E
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Jämsän seutukunta
Perustettu	1866
– kauppalaksi	1969
– kaupungiksi	1977
Kuntaliitokset	Kuorevesi (2001) Längelmäki (2007, osa) Jämsänkoski (2009)
Kokonaispinta-ala	1 823,91 km² 54:nneksi suurin 2013 ^[1]
– maa	1 571,32 km²
– sisävesi	252,59 km²
Väkiluku	22 211 45:nneksi suurin 31.8.2013 ^[2]
– väestötiheys	14,14 as/km² (31.8.2013

"Kuoreveden kunta liitettiin Jämsään 2001. Vuoden 2007 alusta liitettiin Pirkanmaan maakuntaan kuuluvan Längelmäen itäiset osat Jämsään ja läntiset osat Oriveden kaupunkiin. Jämsään liitetyllä alueella asui noin 2/3 Längelmäen asukkaista."

"Kuntaliitokset jatkuivat vuonna 2009, jolloin Jämsä ja Jämsänkoski liittyivät yhteen. Jämsänkoskeen oli vuoden 1969 alussa liitetty Koskenpään kunta. Uuden kaupungin nimeksi tuli Jämsä ja vaakunaksi Jämsänkosken vaakuna."

Jämsän vaakuna vuoden 2008 loppuun asti.

Jämsänkoski

"Jämsänkoski on Jämsän toiseksi suurin taajama. Jämsänkosken teollinen kehitys alkoi jo 1800-luvulla ja se kehittyi omaksi taajamakseen. Jämsänkoski oli pitkään rakenteellisesti tehdasyhdyskunta. Jämsänkoski sijaitsee Jämsän pohjoispuolella, niin ikään Jämsänjoen varrella. Jämsänjoen kosket ovat antaneet osaltaan mahdollisuuden vesivoiman valjastamiselle teollisuuskäyttöön. Jyväskylän rata kulkee Jämsänkosken kautta, mutta varsinainen asema on Seppolassa. Myös Jämsänkoskella on linja-autoasema."

Jämsänkosken paperitehdas

"Jämsänkoski Oy perustettiin vuonna 1887 harjoittamaan metsäteollisuutta. Jämsänkoski Oy koostui sulfiittiselluloosa- ja paperitehtaasta sekä sahalaitoksesta. Vuonna 1920 tehdas liittyi osaksi Yhtyneitä Paperitehtaita, johon siis Jämsänkoski Oy fuusioitiin. Samalla Jämsänkoski oli kehittynyt omaksi yhdyskunnakseen ja se sai kauppalan aseman vuonna 1926. Jämsänkoski toimi myös vähän aikaa Yhtyneiden Paperitehtaiden keskuspaikkana 1940-luvulla kenraali Juuso Waldenin johtoaikana kunnes keskuskonttorin toiminta siirrettiin yhtiön suurimmalle paperitehtaalle, Valkeakosken Tervasaareen. Jämsänkosken tehdas on Kaipolan tehdasta suurempi, jossa on neljä toiminnassa olevaa paperikonetta. Tehtaan vuosittainen kapasiteetti on 880 000 tonnia. Jämsänkosken tehdas valmistaa päällystämätöntä aikakauslehtipaperia sekä tarra- ja pakkauspaperia. Vuonna 2002 Jämsänkoskelle perustettiin biovoimalaitos."

Kaipola

"Kaipola on Jämsän eteläisin taajama. Kaipola on alun perin ollut pieni maalaiskylä Jämsänjoen suulla. Teollinen kehitys sai alkunsa vuonna 1952 kun sinne perustettiin Kaipolan paperitehdas. Kaipola kehittyi pieneksi yhdyskunnaksi, jolla on vieläkin omat palvelunsa. Kaipola sijaitsee Olkkolanlahden pohjukassa, Vanhan Nelostien itäpuolella. Kaipolan kehityksessä on näkynyt vahvasti Yhtyneet Paperitehtaat. Katunimistö on valikoitunut muiden tehdaspaikkakuntien mukaan, Valkeakoskentie, Simpeleentie ja Jämsänkoskenkatu."

Kaipolan paperitehdas

"Kaipolan paperitehdas perustettiin Jämsänjoen suulle Yhtyneiden Paperitehtaiden toimesta koska yhtiön piti paikata Myllykosken tehtaan menetys uudella tehtaalla. 1952 Kaipolan kylään perustettu paperitehdas valmistaa nykyisin LWC-, sanomalehti- ja luettelopaperia. Ennen Helsingin Sanomatkin painettiin Kaipolan paperille, nykyisistä lehdistä kotimaista Kaipolan paperia käyttää Maaseudun Tulevaisuus, jonka liitteet taas valmistetaan Anjalan paperitehtaalla Kouvolan Inkeroisissa. Kaipolan paperitehtaalla on kolme toiminnassa olevaa paperikonetta, joiden vuosittainen tuotanto on yli 700 000 tonnia. Kaipolassa sijaitsee myös Suomen suurin siistaamo ja oma höyryvoimalaitos. Kaipolasta kehittyi 1950-luvulla tehtaan ansiosta oma pieni yhdyskuntansa."

Halli / Kuorevesi

"Halli on pienehkö taajama läntisessä Jämsässä, vanhan Kuoreveden alueella. Halli on keskeinen paikka Suomen Ilmavoimille, siellä sijaitsee kenttä ja harjoitusalue. Hallin lentokoneteollisuus alkoi kun Veljekset Karhumäki Oy perustettiin. Nykyään Hallissa lentokoneteollisuutta harjoittaa Patria. Hallissa on myös lentoasema."

Kuoreveden Hallin lentokonetehdas

"Paperiteollisuuden lisäksi Jämsässä on myös lentokoneteollisuutta, jota harjoittaa Patria Kuoreveden Hallissa, jossa on myös Ilmavoimien Teknillinen Koulu. Jämsä on ainoa kunta Suomessa, jossa on vielä lentokoneteollisuutta."

Koskenpää

"Koskenpää on pieni kylätaajama Jämsän pohjoispuolella. Koskenpää sijaitsee Kankarisveden rannalla. Koskenpään teollisuuskehitys alkoi 1800-luvulla huopatossuteollisuuden ja tervanpolton myötä. Kehitys jäi kuitenkin varsin pieneksi Jämsänkoskeen verrattuna. Koskenpäällä on oma kirkko, kauppa ja palvelut."

Länkipohja

"Länkipohja on pieni taajama Oriveden rajalla. Se on vanha Längelmäen keskus. Kylä sijaitsee Säkkijärven rannalla, Valtatie 9:n varrella. Länkipohja on melko mäkistä aluetta, lähellä sijaitsee Längelmävesi sekä Isojärven kansallispuisto."